The Sword of the Lictor

Severian on viimein päässyt perille Thraxiin, jossa häntä odottaa liktorin tehtävä. Severian on siis yhdistetty oikeudenpalvelija, teloittaja ja vankilanjohtaja Thraxin pohjoisessa linnoituskaupungissa. Kuten on jo tullut hyvin selväksi, Severianin kohtalo on kuitenkin muualla, joten tässäkään virassa Severian ei pitkään viihdy.

Koska virkasuhde ei pääty varsinaisesti ystävällisissä merkeissä, Severian joutuu pakomatkalle vuorille. Matkan varrella kohdataan paitsi uusia seikkailuja, myös monenlaisia vanhoja tuttavuuksia. Jälleen kerran mittakaava on paikoin hyvin eeppinen, välillä eksytään metafyysisiin pohdiskeluihin ja kerrotaan tarinoita, sitten taas on toiminnan aika.

Wolfe on aika epeli kuljettamaan tarinaansa. Tällekin osalle saagaa ropisi palkintoja ja ehdokkuuksia: Hugo-, Nebula-, World Fantasy Award ja BSFA-ehdokkuudet, British Fantasy Award eli August Derleth -palkinto ja Locus-äänestyksen voitto. Laatu siis säilyy pitkin matkaa. Tarina on ehdottoman omaperäinen ja kiehtova, vaikka välillä tuntuukin sortuvan harhailemaan. (12.6.2009)

Severian continues moving through his mad world, gradually rising in social standing if only he didn't find it so easy to make enemies.

- “Think well on all the things we have not told you, and remember what you have not been shown.”- “I will.”

Is there anything that can describe this series better? I don't think there was ever an author who toyed with the reader more than Wolfe in this series. Steven Erikson is an amateur, dilettante, abecedarian, slacker, fraud in comparison. This series is really growing on me...

10/10

Rated as one big book.

Quel contraste avec ce troisième volume de la saga de Gene Wolfe : j'ai adoré la première partie et j'ai eu beaucoup de mal avec la suite. J'ai continué, parce qu'il serait dommage de s'arrêter maintenant sans découvrir la suite et fin de la saga dans le prochain volume. Mais j'ai encore du mal à comprendre pourquoi cette saga est si appréciée.