Kapitalismin suuri illuusio

Elämässä on käytännössä pitkälti kyse taloudesta. Kapitalismin suuri illuusio -kirjan esipuheen mukaan talous on järjestelmä, jolla elämän edellyttämät resurssit – ruoka, vesi, lämpö, turva, suoja – jaetaan tai ollaan jakamatta. Taloudesta puhutaan kuitenkin käyttäen hienoa talouskieltä, joka saa talousasiat vaikuttamaan tylsiltä ja tavoittamattomilta. Se on vallan kieltä. Se on puhetta velkalaivasta, jonka kääntäminen on niin kovin vaikeaa.    Samu Kuoppa ja Riina Tanskanen ovat ottaneet asiakseen puhua taloudesta ymmärrettävällä tavalla. He haluavat avata kapitalismin illuusioita ja purkaa itsestäänselvyyksiä. Kapitalismi näyttäytyy vapauden ja demokratian välineenä, mutta rakentuu vapaudenriistolle ja demokratian rapauttamiselle. Tätä ristiriitaa Kapitalismin suuri illuusio lähtee selvittämään.    Kirja alkaa kapitalismin historialla. Se on kaappaamisen historiaa: kapitalismi saa alkunsa siitä, kun yhteistä omaisuutta kaapataan yksityiseksi. Joku päättää, että tämä yhteismaa on muuten minun, aitaa sen ja puolustaa oikeuttaan väkivalloin. Kas, omaisuutta on syntynyt. Sama mekanismi näkyy kaikenlaista luonnonvarojen omimisessa yksityisiksi.    Kapitalismi näyttäytyy vapauttajana ja kaiken hyvän lähteenä. Samalla se on kuitenkin rakentanut eriarvoisuutta ennennäkemättömällä tavalla. Kapitalismin kautta on syntynyt superrikkaiden luokka, eikä huippua voi olla ilman pohjaa. Talousviisaat ovat puhuneet vuosikymmeniä valumaefektistä, jossa rikkaille annettujen rahojen pitäisi hiljalleen valua köyhempien iloksi. Tätä toistellaan edelleen, vaikka on jo moneen kertaan näytetty, ettei valumaefektiä todellisuudessa tapahdu. Rikkaat vain rikastuvat ja sillä hyvä.    Jatkuva talouskasvu kyseenalaistetaan myös. Kirjoitan tätä Black Fridayn jälkeisellä viikolla. Black Friday jos mikä on hieno esimerkki, mihin kapitalismi johtaa: jotta talouskasvua saadaan varmistettua, pitää luoda ihmisille täysin keinotekoisia tarpeita kuluttaa rahaa ja hankkia tavaroita, joita he eivät oikeastaan tarvitse. On sanomattakin selvää, ettei ympäristö kestä tätä, mutta kun halvalla saa, niin menköön.    Hoivatyön näkymättömyys ja palkattomuus, talousjärjestelmän rakentuminen edelleen orjatyövoiman päälle, alustatalouden riistorakenteet, demokratian lamaantuminen ja rahan valta politiikassa, velan toimintamekanismit, työelämän kehittyvät vaatimukset... Tanskanen ja Kuoppa käyvät nykyisen maailmantilan rakenteita läpi monipuolisesti. Lopulta pohditaan, mikä tulevaisuudessa on mahdollista. Kapitalismi itsessään nähdään korjauskelvottomana; tarvitaan merkittävä muutos.    Kapitalismin suuri illuusio on hyvä esitys maailmantilan ongelmista. Se on helppotajuinen, värikkäästi ja paikoin julman hauskasti kirjoitettu. Teksti on myös kärkästä ja provokatiivista. Toisaalta se on myös perusteltua ja varustettu runsain lähdeviittein: jos väitteille kaipaa perusteita, ne löytää kyllä. Eiköhän tämä jokusen kapitalistin silti suututa ja vasemmistolaiset saa nyökyttelemään tyytyväisenä. Toivon mukaan kirjan viesti kapitalismin ongelmista ylittäisi kuitenkin perinteisimmät puoluerajat.    Paljon näihin asioihin perehtyneille Kapitalismin suuri illuusio ei tarjoa juurikaan uutta. Sen ansiot ovat kuitenkin siinä, miten vetävästi tämä perustietopaketti on esitetty. Kirja ei ole mikään syvä oppimäärä, vaan hyvin pakatut perusteet. Se näkyy siinäkin, ettei kovin syvälle kapitalismin vaihtoehtoihin ja muutoksen rakenteisiin mennä.    Riina Tanskanen tunnetaan Tympeät tytöt -sarjakuvastaan. Tätäkin kirjaa on kevennetty Tanskasen sarjakuvilla. Ne ovat iloista vaihtelua, jota olisi saanut olla enemmänkin.