Kangastuksia varjojen talossa

Olen lukenut useampia Kari Enqvistin kirjoja hyvillä mielin. Enqvist on oivallinen kirjoittaja, joka osaa kirjoittaa yleistajuisesti ja jopa hauskasti vaikeista kosmologian, astrofysiikan ja jopa ihmisyyden aiheista. Onhan Enqvist käsitellyt kirjoissaan suhteellisuusteorian lisäksi kuolemaa ja uskontoja.

Tällä kertaa aihe on sen verran kepeä kuin todellisuuden luonne. Mitä todellisuus itse asiassa on? Voiko olla, että todellisuus onkin vain illuusio, unta tai Matrixin tapainen tietokonesimulaatio? Nämä ajatukset ovat nousseet esiin säännöllisesti ja nykyinen tietotekniikan kehitys on tehnyt simulaatioajatuksista aikaisempaa uskottavampia.

Enqvist purkaa näitä käsityksiä palasiinsa ja analysoi niitä sellaisella nojatuolifyysikon tasolla, jota maallikkokin voi seurata. Enqvist avaa myös kvanttiteoriaa jokseenkin niin selkeästi kuin aihetta ylipäänsä voi käsitellä. Näissä aiheissa on aina oma epävarmuutensa, harvasta asiasta voi sanoa lopullista totuutta, mutta Enqvist tekee selväksi sen, missä nykyinen tieteellinen käsitys on ja miten monessa kohtaa tieteen nykyiset käsitykset ovat itse asiassa varsin vahvalla pohjalla.

Hauskaa on, kun Enqvist käy käsiksi edellytyksiin, joita aaveiden olemassaolo vaatisi. Hyvin yksinkertaisten peruslähtökohtien myötä on kieltämättä melko vaikea ajatella aaveiden olevan todellisia, sen verran monimutkaiseksi aaveiden vuorovaikutus aineen perusyksiköiden kanssa menisi. Samalla tavalla Enqvist argumentoi melko uskottavasti esimerkiksi sitä vastaan, että todellisuus olisi vain unta.

Kangastuksia varjojen talossa on kiehtova kirja mielenkiintoisesta aiheesta. Jos olet kiinnostunut todellisuuden luonteesta ja siitä, mistä maailmamme on tieteen nykytilan valossa rakentunut ja mitä kvanttiteoria oikeastaan tarkoittaa, kovin paljon tätä käytännöllisempiä matkaoppaita tuskin on käsillä.