Syitä itkeä julkisesti

Olen nyt lukenut kaksi Holly Bournen nuortenkirjaa ja molemmat ovat olleet samalla tavalla hyviä ja hyödyllisen tuntuisia. Syitä itkeä julkisesti kertoo Ameliesta, joka muuttaa Sheffieldistä etelään ja aloittaa uudessa lukiossa. Siinäpä sitä onkin jo riittävästi haastetta, etenkin kun Amelie on todella ujo, mutta samalla rakastaa musiikkia ja haluaa esiintyä.

Uudessa koulussa tulee kuitenkin hyvä alku, kun Amelie pärjää talenttikisassa ja valloittaa paitsi yleisön, myös koulun suosituimman rock-bändin laulajan Reesen. Alkaa ihana rakkaustarina, jossa Reese hurmaa Amelielta jalat alta kuin suoraan leffoista olevilla keinoilla.

Paitsi että. Kirjan johdanto tekee selväksi, että Amelien ja Reesen suhde on johtanut eroon ja Amelien kannalta katastrofaalisiin seurauksiin. Amelie kiertää kirjan nykyhetkessä paikkoja, joissa hän itki julkisesti Reesen vuoksi ja pariskunnan suhde avautuu takaumien kautta ja paljastuu alkuhuuman jälkeen todella toksiseksi. Amelie huomaa ohittaneensa monia huolestuttavia varoitusmerkkejä välittämättä niistä.

Mistä päästäänkin siihen hyödyllisyyteen. Syitä itkeä julkisesti oli suoraan sanottuna karmivaa luettavaa ja paikka paikoin saatoin lukea vähän ripeästi, koska Reesen totaalimulkkuus kävi vähän raskaaksi. Tarina on vetävä ja opettavainen, olematta sormi pystyssä saarnaava. Tällaisia tyyppejä on ja Amelien oivallus siitä, että rakkauden ei kuulu sattua, on ihan hyödyllinen oppitunti monille.

Varsinkin siihen nähden, millaisia toksisia parisuhdemalleja kulttuurissa usein esitetään, on oikein hyvä, miten Holly Bourne esittää Amelien ensin rakkaudesta pää pyörällä ja sitten analysoi terapeuttihahmon äänellä viiltävästi, miten Amelien ja Reesen suhde ei ole kiihkeää rakkautta, vaan itse asiassa ihan silkkaa väkivaltaa. Toivon mukaan tämän kirjan lukeneet nuoret ovat omassa elämässään kykenevämpiä tunnistamaan eron.