An Arcane History of the Oxford Translators' Revolution
Ratings914
Average rating4.1
Robin Swift – se ei ole hänen alkuperäinen nimensä – pelastetaan lapsena Kantonista kulkutaudin keskeltä. Tauti tappaa hänen köyhyyteen ajautuneen perheensä, mutta brittiläinen Oxfordin yliopiston professori Richard Lovell parantaa Robinin ja ottaa hänet mukaansa. Robinista tulee Lovellin holhokki ja hän pääsee asumaan Lovellin luoksi Hampsteadissa, jossa kotiopettajat opettavat hänelle latinaa ja kreikkaa. Robinia koulitaan ja valmistetaan Oxfordia varten. Hän saa stipendin, jolla hän pääsee opiskelemaan Oxfordin Kuninkaalliseen kieliakatemiaan, joka myös Babelina tunnetaan. Babeliin otetaan vuosittain hyvin vähän uusia opiskelijoita ja Robinin aloitusvuonna joukko on poikkeuksellisen monikulttuurinen: kiinalaistaustaisen Robinin lisäksi opintonsa aloittaa intialainen Ramy, Haitilta tullut Victoire ja peribrittiläinen Letty. Robin, Ramy ja Victoire kohtaavat hankaluuksia ihonvärinsä vuoksi, Letty ja Victoire taas sukupuolensa – melkoinen altavastaajajoukkio, siis. Heillä on kuitenkin hyödyllistä kielitaitoa. Babelissa on nimittäin kyse isoista panoksista. Siellä tutkitaan kieliä ja kääntämistä, mikä jo itsessään on tietysti hienoa ja maagista, mutta tämän kirjan maailmassa kääntämiseen liittyy myös ihan aitoa magiaa: kun hopeatankoihin kaiverretaan käännösvastinpari, sanojen välillä olevista käännöksessä hukkuvista merkityseroista syntyy maagista voimaa. Tätä voimaa hyödyntävien hopeatankojen avulla brittiläinen imperiumi on rakennettu ja pysyy vallassa. Siksi kääntäjiä tarvitaan, ja mitä eksoottisempi kieli, sen parempi. R. F. Kuang on rakennellut melkoisen fantasiamaailman. Babel perustuu todelliseen maailmaan, mutta selittää joitain tapahtumia hieman eri tavoin. Kiinan ja Britannian väliset suhteet ovat todellisen kaltaisia, vaikka hopeamagia niihin oman vinon valonsa luokin. Oopiumista ja epätasapainoisista kauppataseista on silti kyse. Nyt vain hopea kiinnostaa brittejä vielä meidän maailmaamme enemmän ja hyvin mielenkiintoisista syistä. Kiinalaisamerikkalainen Kuang tuo kirjan maailmaan myös kolonialismiin ja imperiumeihin kriittisesti suhtautuvan äänen. Värillisten opiskelijoiden näkökulma Oxfordiin on herkullisen ristiriitainen: Kantonissa Robinille ei olisi ollut tarjolla kuin köyhyyttä ja kurjuutta ja Oxford on hänen unelmiensa täyttymys, mutta toisaalta Kiinan ja Britannian välien kiristyminen pistää Robinin miettimään omaa asemaansa. Kolonialismin, imperialismin ja rasismin pahuutta taotaan lukijan päähän tarmolla; kenties enemmänkin olisi voinut luottaa lukijan ymmärtävän tämän kirjan tapahtumista, mutta eipä säännöllinen luennointi liiaksi haitannut. Kirjan yli 600 sivuun mahtuu myös paljon kiinnostavaa – ja opettavaista – pohdiskelua etymologiasta ja kääntämisen luonteesta. Jos nämä aiheet eivät houkuttele, Babel saattaa tuntua siltä osin pitkäveteiseltä. Minulle nämä lukeutuvat kuitenkin aivan lempiaiheisiini, joten Babel maistui mainiosti, vaikka pitkänpuoleinen onkin. Alussa on paljon maailman esittelyä ja opiskelun alkuvaiheita – Babel noudattaa paljolti tällaisen opiskelugenren ja dark academian peruskuvioita – mutta jo varhain Robinin opintojen ohelle tulee vähän tummempia sävyjä ja kun Kiinan ja Britannian välit alkavat kirjan puolenvälin jälkeen kiristyä, tarina ottaa uuden vaihteen ja käy todella kiinnostavaksi. Kuang on siis rakentanut kirjan oikein hyvin. Olisi rikos jättää kääntäjä mainitsematta, etenkin tällaisen paljolti kääntämisestä kertovan kirjan kohdalla. Babel on annettu kokeneen Helene Bützowin käsiin. Lopputulos on sujuvaa suomea ja toivon mukaan käännöksessä kadonneet vivahteet tuovat kirjalle omaa taikavoimaansa. Monet kirjan etymologiset ja kääntämiseen liittyvät kohdat on alkuteoksessa kirjoitettu vahvasti englanti edellä, ja näistä kaikista Bützow on selviytynyt mainiosti. Vain oikolukua kritisoin: tähänkin kirjaan on jäänyt aika paljon pieniä kirjoitusvirheitä. Babel voitti parhaan romaanin Nebula-palkinnon vuonna 2022, eikä suotta. Itsekin nostan sen hyvillä mielin vuoden 2023 parhaiden romaanien joukkoon ja vuoden vaikuttavimpien fantasiakirjojen listalle.
—
This book review discusses “Babel” by R. F. Kuang, a story following Robin Swift (not their original name), who was saved from an epidemic in Canton and taken under the wing of Oxford professor Richard Lovell. Robin is groomed for Oxford, securing a scholarship at the Royal Language Academy, known as Babel. The novel explores the multicultural dynamics among its diverse students—Robin faces challenges due to their Chinese background, along with others encountering obstacles based on race or gender.
Babel serves as a backdrop for linguistic study and magical translation using silver threads inscribed with paired translations, wielding power crucial for the British Empire. Kuang constructs a fantasy world rooted in reality, examining colonialism, imperialism, and racism critically through the students' perspectives. The narrative, spanning over 600 pages, delves into etymology, translation nuances, and societal themes, making it a captivating read for enthusiasts despite potentially feeling lengthy. The story evolves into darker tones as political tensions escalate, showcasing Kuang's adept storytelling.
The translation by Helene Bützow is commendable, though some minor editing issues persist in the Finnish version. “Babel” received recognition, winning the Nebula Award for Best Novel in 2022, rightfully earning a place among the best reads of 2023 and notable fantasy works.